Uskontojen maailmaUskonnolla voidaan tarkoittaa monenlaisia uskomus- ja oppijärjestelmiä. Moniin niistä liittyy käsitys yliluonnollisesta pyhyydestä, jumalasta tai jumaluuksista ja toisaalta paholaisesta ja demoneista, toiset katsotaan ateistisiksi ja joihinkin sisältyy animistinen käsitys kaikella olevaisella olevasta hengestä tai sielusta. Jotkin uskonnot ovat vanhaa kansaan tai heimoon taikka maantieteelliseen alueeseen liittyvää perinnettä, toisilla katsotaan olevan historiallinen perustaja tai niille voidaan osoittaa alkamisajankohta. Joillakin uskonnoilla on kirjallinen perinne ja hyvinkin kaavamaiset toimintamuodot, toiset ovat ns. luonnonuskontoja, kultteja tai uskonnollisia tapoja, joilla ei välttämättä ole pyhiä tekstejä tai kirjallista ohjeistusta.
Yhteistä on, että uskonnot tarjoavat selityksen maailmalle ja maailmanjärjestykselle sekä pohjan yhteiselle toiminnalle ja uskonnolliselle kokemiselle. Erilaisten yhteisöllisten menojen tai yhteiseen toimintamalliin perustuvien rituaalien kautta ihminen kokee kuuluvansa yhteisöön ja olevansa yhteydessä pyhänä tai auktoriteettina pidetyn kanssa.
Uskontoon perustuvan järjestäytymisen muodot ovat monen tasoisia, sellaisia voivat olla esimerkiksi kirkko, koulukunta, oppisuunta, lahko, seurakunta tai kultti. | 
Uli-veistos lienee edustanut päällikön henkeä hautajaisrituaalissa.
Rintojen arvellaan liittyvän hedelmällisyyteen ja päällikön
velvollisuuteen suojella naisia ja perheitä, miehen sukuelin yhdistetään
voimaan. Maalattu puu. Uusi-Irlanti, Papua-Uusi-Guinea. Kuva: Rauno
Träskelin.

Apostoli Matteusta esittävä veistos katoliselta kotialttarilta. Maalattu puu. Guatemala. Kuva: Rauno Träskelin. |