Uskontojen maailma







Hindulaisuus

Hindulaisuus on Intian ja Nepalin pääuskonto. Se muovautui Veda-uskonnon pohjalta viidennellä vuosisadalla eaa. samoihin aikoihin, kun buddhalaisuus ja jainalaisuus perustettiin. Hindulaisuudella on kuitenkin vielä pitemmät juuret sekä tuolloista brahmanismia vanhemmassa Veda-uskonnon muodossa että sitä edeltäneessä Indus-kulttuurin uskonnossa, ja siten sen historia ulottuu 5 000 vuoden taakse, kauemmas kuin minkään muun maailmanuskonnon.

Termi ”hindu” juontaa Indusjoen sanskritinkielisestä nimestä. Myöhemmät muslimivalloittajat alkoivat käyttää sitä tarkoittamaan kaikkia Intian ei-islamilaisia alkuperäisasukkaita merkityksessä ”intialainen”. Hindulaisuus koostuukin monista paikallisista ja maanlaajuisista perinteistä ja kulteista, joita yleisesti ottaen yhdistää Veda-tekstien ja niitä vaalivan papiston aseman tunnustaminen, vaikka nykyisin Veda-perinne liittyy lähinnä vain elämänkausiriitteihin.

Oppi jälleensyntymien kiertokulusta (samsāra) on yksi hindulaisuuden perusajatuksista. Siitä vapautuminen ja maailmansieluun eli brahmaniin sulautuminen on ihmisen lopullinen päämäärä. Elämän muita päämääriä ovat hyveen toteuttaminen (dharma), omaisuuden hankkiminen ja hoito (artha) sekä aistinautinnot (kāma). Ne ovat samalla yhteiskunnallisia velvollisuuksia. Ihanteisiin kuuluu myös väkivallattomuus (ahimsā). Niinpä kasvissyönti on Intiassa yleinen tapa ja levinnyt yhä laajemmalle alempien kastiryhmien jäljitellessä puhdasoppisia ylempiä ryhmiä.

Hindulaisuus on monijumalainen uskonto. Pääjumalia useine toisintoineen on lukuisia ja paikallisia jumalolentoja lukemattomia. On tyypillistä, että eri alkuperää olevia jumaluuksia on alettu pitää toistensa ilmentyminä. Eräänlaisen kolminaisuuden muodostavat luojajumala Brahmā, elämää ylläpitävä Višnu ja sekä tuhoava että uutta luova Šiva. Jumalattaren kultti ulottuu aina Indus-kulttuurin aikaan, ja nykyisin Jumalatar esiintyy monissa ilmenemismuodoissa. Višnun, Šivan ja Jumalattaren palvojista muodostuu kolme nyky-Intian merkittävintä uskonnollista suuntausta. Hindulaisuuden kerrostuneisuus näkyy myös siinä, että vaikka monijumalaisuus ja henkien palvonta elää aitona kansanuskossa, monet oppineet katsovat mytologisten jumalien (deva) olevan vain yhden, katoamattoman Jumalan palvelijoita. Lehmää pidetään pyhänä äitiyden symbolina.

Uskonnolliseen hierarkiaan perustuva kastilaitos on Intiassa virallisesti lakkautettu, mutta se vaikuttaa yhä. Perinteiseen pappiskastiin eli brahmaaneihin kuuluvien ajatellaan olevan rituaalisesti puhtaimpia ja hierarkiassa ylimpänä, kastittomien alimpana. Kastin jäseneksi synnytään eikä sitä voi vaihtaa, ja avioliitot solmitaan edelleen pitkälti kastiryhmän sisällä.

Yli miljardin tunnustajan hindulaisuus on yksi suurimmista maailmanuskonnoista. Etelä-Aasian lisäksi merkittäviä hinduväestöjä on mm. Kaakkois-Aasiassa sekä Isossa-Britanniassa.
Kolmikärki (triśūla) on yksi Šiva-jumalan tunnuksista. Kärjen tyvessä on linga-yoni-kuvio, joka symboloi mm. maskuliinisen ja feminiinisen energian yhtymistä elämää luovaksi voimaksi. Metalli. Intia tai Nepal. Kuva: Rauno Träskelin.
Kolmikärki (triśūla) on yksi Šiva-jumalan tunnuksista. Kärjen tyvessä on linga-yoni-kuvio, joka symboloi mm. maskuliinisen ja feminiinisen energian yhtymistä elämää luovaksi voimaksi. Metalli. Intia tai Nepal. Kuva: Rauno Träskelin.

Hindujumalatar Kālīn alttari rituaalivälineineen. Siliguri, Intia. Kuva: Pilvi Vainonen.
Hindujumalatar Kālīn alttari rituaalivälineineen. Siliguri, Intia. Kuva: Pilvi Vainonen.