Uskontojen maailma







KRISTINUSKO

Kristinusko syntyi Rooman hallitsemassa Palestiinassa ensimmäisellä vuosisadalla. Uskonto sai alkunsa juutalaista syntyperää olleen Jeesus Nasaretilaisen opetuksista.  Jeesuksen seuraajat uskoivat hänen olleen juutalaisten odottama Messias. Hänen kuoltuaan syntyi ensimmäinen seurakunta, ihmisiä alettiin kastaa Jeesuksen nimeen ja juutalaisten tapojen tiukasta noudattamisesta luopua.

Uusi uskonto alkoi levitä Rooman valtakunnassa, jossa vallitsi monia muitakin uskontoja ja kulttuureita. Papin- ja piispantoimet syntyivät jo varhain. Kristinuskon leviämiseen vaikutti etenkin keisari Konstantinuksen suosio 300-luvun alussa, hän myös kutsui koolle ensimmäisen kirkolliskokouksen vuonna 325. Kristinuskosta tuli Rooman valtionuskonto vuonna 390 ja se levisi myös nykyisen Turkin ja Syyrian alueelle ja Egyptiin. Lähetystyötä tehtiin, ja 600-luvulla kristinuskosta oli tullut pääuskonto koko Välimeren alueella.

Kristillisyyden piirissä oli alusta asti esiintynyt monia suuntauksia, joista monet leimattiin kerettiläisiksi. Idän ja lännen kirkot alkoivat myös erkaantua, ja ero ortodoksiseen ja katoliseen kirkkoon tapahtui vuonna 1054. Katolisen kirkon keskuspaikaksi oli muodostunut Rooman Vatikaani, jossa on Rooman piispan eli paavin istuin. Hän on katolisen kirkon johtaja, jonka asemaa ortodoksikirkko ei tunnusta.

1500-luvulla alkoi katolisen kirkon piirissä uskonpuhdistus, kun kirkon sisälle syntyneitä epäkohtia ja turmeltuneisuutta haluttiin juuria. Yksi reformiliikkeen keskushenkilöistä oli saksalainen Martti Luther, mutta liikehdintää oli monissa Euroopan maissa jo ennen häntä. Uskonpuhdistuksen seurauksena syntyi protestanttisia kirkkoja, kuten luterilaisuus, baptismi ja Englannissa anglikaaninen kirkko. Kaikkien kirkkojen piirissä vaikuttaa monia suuntauksia ja liikkeitä.

Oppi pyhästä kolminaisuudesta eli yhden Jumalan kolmesta persoonasta on kristinuskossa keskeinen: kolminaisuuden muodostavat Isä (Jumala), Poika (Jeesus) sekä Pyhä Henki. Kristinopin mukaan Jeesus on maailman vapahtaja, Jumalan poika, joka sovitti maailman synnit kuolemallaan ja voitti kuoleman ylösnousemuksellaan. Tärkeimmät toimitukset ovat kaste ja ehtoollinen, joskin ehtoollisen merkityksestä on erimielisyyttä. Useissa vanhoissa kirkkokunnissa Kristuksen ruumista ja verta symboloivien ehtoollisleivän ja -viinin nauttimisen katsotaan avaavan yhteyden todelliseen ruumiiseen ja vereen ja siten yhteyden Jumalaan, sen sijaan reformoidun käsityksen mukaan ehtoollinen on lähinnä Jeesuksen muistoateria.

Kristinuskoa tunnustaa miltei kolmasosa maailman väestöstä. Roomalaiskatolisia on yli miljardi, ortodokseja 240 miljoonaa, ja protestanttisiin kirkkokuntiin kuuluu laskutavasta riippuen vähintään 414 miljoonaa henkeä.
Ortodoksinen krusifiksi, jota pidettiin ikonikaapissa tai puuikoniin kiinnitettynä. 1700-luvun loppu. Emaloitu messinki. Karjala, Venäjä. Kuva: Rauno Träskelin.
Ortodoksinen krusifiksi, jota pidettiin ikonikaapissa tai puuikoniin kiinnitettynä. Ristiinnaulitun yläpuolelle on kuvattu Jumala, kyyhkyshahmoinen Pyhä Henki ja kaksi enkeliä. Tyvessä oleva Aatamin pääkallo symboloi ihmiskuntaa, jonka Jeesuksen ristikuolema vapauttaa. 1700-luvun loppu. Emaloitu messinki. Karjala, Venäjä. Kuva: Rauno Träskelin.

”Jeesus rakastaa sinua”, katutolppaan liimattu tarra. Helsinki, Suomi. Kuva: Pilvi Vainonen.
”Jeesus rakastaa sinua”, katutolppaan liimattu tarra. Helsinki, Suomi. Kuva: Pilvi Vainonen.