Uskontojen maailma







Luonnonuskonnot

Luonnonuskonnoille on ominaista, että ne muodostuvat kieli- ja kulttuurirajojen mukaan ja että niillä on läheinen suhde ympäröivään luontoon. Niille ei yleensä voida osoittaa historiallista perustajaa, ja ne ovatkin vanhimpia uskontoja. Esimerkiksi pohjoista Euraasiaa on leimannut monien kansojen jakama animistinen maailmankuva, ja šamanismi on ollut käytännön pohja uskonnon harjoittamiselle.

Suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien marien, hantien, mansien, mordvalaisten ja udmurttien luonnonuskonto perustuu kunnioitukseen luontoa kohtaan. Ihminen katsotaan osaksi luonnon kiertokulkua, eikä hän ole sitä ylempänä tai alempana. Toimeentulon edellytys on ollut tasapainon säilyttäminen ihmisen ja luonnon välillä.

Marien identiteetille luonnonuskonto on nykyisinkin tärkeä. Peltojen ja niittyjen keskellä sijaitsevat uhrilehdot ovat pyhiä paikkoja, joissa toimitetaan rukouksia ja uhrimenoja jumalille ja hengille. Uhrilehdon sydämessä on pyhiä puita (onapu). Ne ovat jumalien symboleita, ja niiden kautta jumalille välitetään ihmisten toiveet. Uhrilehdot ovat pappien hoidossa ja kyläläiset tietävät, ettei sieltä saa taittaa oksia eikä siellä saa marjastaa tai sienestää eikä mekastaa.

Mareilla on monenlaisia uhrilehtoja erilaisten yhteisöjen käytössä. Useiden kylien yhteisessä uhrilehdossa (mer oto) toimitetaan yhteisiä menoja. Jokaisella kylällä on lisäksi oma uhrilehto (jal küsoto). Luonnonhaltioille pyhitetyissä lehdoissa on lehtipuita, lehmuksia, tammia ja koivuja. Lisäksi suvuilla ja perheillä saattaa olla oma uhrilehto.

Uhrijuhlassa pappi rukoilee pyhän puun alla. ”Oi suojele ja varjele, suuri jumala! Suuren uhrileivän, suuren pihkakupin, suuren uhripuun, suuren uhrivyön, suuren tupsun ja suuren uhritinan kera lähestymme sinua, jos suostut antamaan terveyttä, hyvinvointia ja rikkautta!”  Luonnonjumalille saatetaan uhrata myös lihaa, vaatteita, tekstiilejä, pestyjä kolikoita ja ruokaa. Uhrijuhla huipentuu yhteiseen ateriaan, jonka pappi siunaa.
Esi-isähengen maagisen voiman on ajateltu säteilevän valkoisella ympäröityjen silmien kautta. Veistos liittynee hedelmällisyyskulttiin. Puu. Kongo. Kuva: Rauno Träskelin.
Esi-isähengen maagisen voiman on ajateltu säteilevän valkoisella ympäröityjen silmien kautta. Veistos liittynee hedelmällisyyskulttiin. Puu. Kongo. Kuva: Rauno Träskelin.


Marilaiskylässä on uhrattu hanhi ja lammas maailmankaikkeuden, synnytyksen suojelijan ja Nikolaus Ihmeidentekijän kunniaksi. Valkoisiin pukeutunut pappi siunaa kyläläisten tuomia uhriruokia. Untšo, Marin tasavalta, Venäjä. Kuva: Ildikó Lehtinen.

Marilaiskylässä on uhrattu hanhi ja lammas maailmankaikkeuden, synnytyksen suojelijan ja Nikolaus Ihmeidentekijän kunniaksi. Valkoisiin pukeutunut pappi siunaa kyläläisten tuomia uhriruokia, jotka nautitaan yhdessä. Untšo, Marin tasavalta, Venäjä. Kuva: Ildikó Lehtinen.