Uskontojen maailma







kuolemanjälkeinen elämä

Useimpiin uskontoihin liittyy käsitys elämän jatkumisesta kuoleman jälkeen. Ajatus kytkeytyy käsityksiin hyveistä ja siitä elämäntavasta jota tulisi noudattaa, jotta elämä tuonpuoleisessa olisi toivotunlaista.

Käsitys taivaasta tai paratiisista ja vastaavasti helvetistä ja kadotuksesta kuuluu moneen uskontoon, muun muassa kristinuskoon ja islamiin. Hindulaisuuteen, buddhalaisuuteen ja jainalaisuuteen liittyy oppi syntymisestä aina uuteen ruumiillistumaan, kunnes erilaisia pelastusteitä noudattamalla päästään lopulliseen päämäärään, korkeimpaan absoluuttiin yhtymiseen tai valaistumiseen, joka vapauttaa jälleensyntymien kiertokulusta.

Kuolemaan liittyy kaikkialla omat rituaalinsa, joilla vainaja saatetaan tuonpuoleiseen. Yksilön kannalta kuolema on viimeinen siirtymäriitti, johon valmistautuminen voi alkaa jo ennen fyysistä kuolemaa. Vainajalle saatetaan antaa hautaan mukaan sekä käyttö- että arvoesineitä, joita hänen ajatellaan tarvitsevan tuonpuoleisessa.

Esivanhempien ja kuolleiden sukulaisten muistaminen on yleinen ilmiö eri puolilla maailmaa, ja vainajien henkiin voidaan pitää yhteyttä uhrien ja muistojuhlien kautta. Siten pyritään varmistamaan heidän hyvinvointinsa tuonpuoleisessa, ja heiltä voidaan myös pyytää suopeutta eläviä sukulaisia kohtaan.


Nuoren naisen hautakivi, johon on kuvattu Miroku Bosatsu (bodhisattva Maitreya), tulevan maailmankauden buddha. 1715. Vulkaaninen kivi. Japani. Kuva: Rauno Träskelin.
Nuoren naisen hautakivi, johon on kuvattu Miroku Bosatsu (bodhisattva Maitreya), tulevan maailmankauden buddha. 1715. Vulkaaninen kivi. Japani. Kuva: Rauno Träskelin.


Vainajalle tarkoitetut paperijalkineet ja korurasia. Esineet siirretään symbolisesti tuonpuoleiseen polttamalla ne temppelissä. Vietnam. Kuvat: Rauno Träskelin.

Kuolleiden päivän makeisia. Meksikossa ja Latinalaisessa Amerikassa kuolleiden päivä on vuotuinen vainajien muistojuhla, jossa alkuperäiskansojen varhaisemmat tavat yhdistyvät katolisiin. Meksiko. Kuva: Rauno Träskelin.
Kuolleiden päivän makeisia, jollaisia pannaan juhlaa varten pystytetyille alttareille. Meksikossa ja Latinalaisessa Amerikassa kuolleiden päivä on vuotuinen vainajien muistojuhla, jossa alkuperäiskansojen varhaisemmat tavat yhdistyvät katolisiin. Meksiko. Kuva: Rauno Träskelin.


Vainajalle tarkoitetut paperijalkineet ja korurasia. Paperista valmisteut uhriesineet siirretään symbolisesti tuonpuoleiseen polttamalla ne temppelissä. Vietnam. Kuvat: Rauno Träskelin.

Vainajalle tarkoitetut paperijalkineet ja korurasia. Paperista valmisteut uhriesineet siirretään symbolisesti tuonpuoleiseen polttamalla ne temppelissä. Vietnam. Kuvat: Rauno Träskelin.


Hantien vainajanukkeja, jotka edustavat edesmenneen sielua. Nukelle tarjottiin kotona ruokaa joitakin vuosia, kunnes se siirrettiin metsään patsasaittaan. Siperia, Venäjä. Kuva: Rauno Träskelin.

Hantien vainajanukkeja, jotka edustavat edesmenneen sielua. Nukelle tarjottiin kotona ruokaa joitakin vuosia, kunnes se siirrettiin metsään patsasaittaan. Siperia, Venäjä. Kuva: Rauno Träskelin.
Marit uskovat elämän jatkuvan tuonpuoleisessa samankaltaisena kuin maan päällä. Ruumiinvalvojaisissa sukulaiset ja ystävät nauttivat uhripöydän antimista, joita tarjotaan myös vainajalle. Keskiyöllä ilmestyy vainajan henkilöitymä eli hänen vaatteisii
Marit uskovat elämän jatkuvan tuonpuoleisessa samankaltaisena kuin maan päällä. Ruumiinvalvojaisissa sukulaiset ja ystävät nauttivat uhripöydän antimista, joita tarjotaan myös vainajalle. Keskiyöllä ilmestyy vainajan henkilöitymä eli hänen vaatteisiinsa pukeutunut lähisukulainen. ”Vainaja” istuu kunniapaikalla pyhässä nurkassa. Untšo, Marin tasavalta, Venäjä. Kuva: Ildikó Lehtinen.