Uskontojen maailma







Rukoileminen

Rukous on tavallisesti sanallinen tapa lähestyä yliluonnollista voimaa, jolla uskotaan olevan vaikutusta maanpäälliseen elämään ja ihmisten kohtaloihin. Rukouksen tarkoitus voi olla kiitos tai pyyntö: voidaan pyytää suojelua vaaroilta, terveyttä ja hyvinvointia, toimeentulon turvaamista, syntejä anteeksi tai vainajan sielun vastaanottamista tuonpuoleiseen. Rukoilemalla voidaan myös ajatella saatavan uskonnollista ansiota tai se yksinkertaisesti kuuluu uskovan elämäntapaan. Esimerkiksi islamin harjoittamiseen liittyy viisi päivittäistä rukoushetkeä.

Rukous voi olla vapaamuotoinen tai kaavaan sidottu. Siihen voi liittyä erilaista toimintaa, kuten käsien tai vartalon eleitä tai uhrikäytäntöjä. Monen uskonnon piirissä käytetään rukousnauhoja, joiden avulla luetaan erilaisia rukouskaavoja, kuten katolisuudessa Marian tervehdystä, islamissa ”Jumalan 99 kauneinta nimeä” tai hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa erilaisia mantroja.
Rukousnauhaa käytetään islamissa yleisesti. Sen arabiankieliset nimet tulevat sanajuuresta, joka tarkoittaa Jumalan ylistämistä. Dervissin rukousnauha on koottu mm. lasihelmistä ja taatelinkivistä. Turkestan, Keski-Aasia. Kuva: Rauno Träskelin.
Rukousnauhaa käytetään islamissa yleisesti. Sen arabiankieliset nimet tulevat sanajuuresta, joka tarkoittaa Jumalan ylistämistä. Dervissin rukousnauha on koottu lasihelmistä, taatelinkivistä ja luunpaloista. Turkestan, Keski-Aasia. Kuva: Rauno Träskelin.

 Tiibetinbuddhalaisia rukouslippuja, joihin on painettu onnea tuovia mantroja ja kuvioita. Tuulen liehuttaessa lippuja mantrojen katsotaan tulevan luetuksi. Ghoom, Intia. Kuva: Pilvi Vainonen.
Tiibetinbuddhalaisia rukouslippuja, joihin on painettu onnea tuovia mantroja ja kuvia. Ghoom, Intia. Kuva: Pilvi Vainonen.

Luinen rukousnauha. Himalaja tai Etelä-Aasia. Kuva: Rauno Träskelin.
Luinen rukousnauha. Himalaja tai Etelä-Aasia. Kuva: Rauno Träskelin.


 Tiibetinbuddhalaisia rukouslippuja, joihin on painettu onnea tuovia mantroja ja kuvioita. Tuulen liehuttaessa lippuja mantrojen katsotaan tulevan luetuksi. Darjeeling, Intia. Kuvat: Pilvi Vainonen.
Tiibetinbuddhalaisia rukouslippuja. Tuulen liehuttaessa lippuja niihin painettujen loitsujen katsotaan tulevan luetuksi. Darjeeling, Intia. Kuva: Pilvi Vainonen.

Puuvillainen rukousnauha, jossa on 40 solmua. Nauhaa käytti 1920-luvulla ortodoksinen inkerikko Paraskeva Nikiforovna Filippova. Inkeri, Venäjä. Kuva: Rauno Träskelin.
Puuvillainen rukousnauha, jota käytti 1920-luvulla ortodoksinen inkerikko Paraskeva Nikiforovna Filippova. Inkeri, Venäjä. Kuva: Rauno Träskelin.

 Minareetista kaikuva rukouskutsu muistuttaa muslimeja viidestä päivittäisestä rukoushetkestä. Abu Dhabi, Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Kuva: Eija-Maija Kotilainen.
Minareetista kaikuva rukouskutsu muistuttaa muslimeja viidestä päivittäisestä rukoushetkestä. Abu Dhabi, Arabiemiirikunnat. Kuva: Eija-Maija Kotilainen.


Rukouskutsukello, jonka muoto jäljittelee Mekan moskeijaa. Kellotaulun molemmin puolin lukee ”Alláh” ja ”Muhammad”. Kellossa on nauhoite, joka kutsuu erikseen aamurukoukseen ja päivän muihin rukoushetkiin. Kiina. Kuva: Rauno Träskelin.
Rukouskutsukello, jonka muoto jäljittelee Mekan moskeijaa. Kellotaulun molemmin puolin lukee ”Alláh” ja ”Muhammad”. Paristoilla toimivassa kellossa on nauhoite, joka kutsuu erikseen aamurukoukseen ja päivän muihin rukoushetkiin. Kiina. Kuva: Rauno Träskelin.


 Rukoilijoita buddhalaisen temppelin pihalla Soulin keskustassa. Etelä-Korea. Kuva: Eija-Maija Kotilainen.
Rukoilijoita buddhalaisen temppelin pihalla Soulin keskustassa. Etelä-Korea. Kuva: Eija-Maija Kotilainen.