Uskontojen maailma







Uskonnot ja aika

Ajanlasku, kalenteri ja uskonto kytkeytyvät usein toisiinsa. Euroopasta muualle levinneen gregoriaanisen kalenterin alku liittyy laskelmaan Jeesuksen syntymävuodesta. Islamilainen kalenteri puolestaan alkaa vuodesta 622 jaa., jolloin profeetta Muhammad siirtyi Mekasta Medinaan. Juutalaisuudessa ajanlaskun alku sijoitetaan maailman luomiseen, jonka katsotaan tapahtuneen vuonna 3760 eaa.

Moniin aasialaisiin kulttuureihin kuuluu syklinen aikakäsitys, jonka mukaan aikakaudet seuraavat toisiaan loppumattomasti. Esimerkiksi hindulaisuudessa ns. maailmankausia (yuga) pidetään hyvin pitkinä, satojen tuhansien vuosien mittaisina, ja neljän maailmankauden kierto jatkuu ikuisesti katkeamattoman spiraalin tavoin. Hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa uskotaan myös toistuviin jälleensyntymiin.

Lineaarisen aikakäsityksen mukaan aika on sen sijaan kuin suora jana, jolla on alku ja loppu. Maailman ajatellaan tulleen kerran luoduksi ja sen uskotaan myös häviävän. Aika on siten rajallinen, ja ihmistenkin maanpäällistä elämää pidetään ainutkertaisena. Esimerkiksi kristinuskoon kuuluu oppi Messiaan uudesta tulemisesta maan päälle sekä viimeisestä tuomiosta, joka samalla merkitsee maallisen ajan loppumista ja hurskaiden sielujen siirtymistä ”ajasta ikuisuuteen”. Lineaarisen aikakäsityksen jakavat myös juutalaisuus ja islam.


Hindujumala Šivan tanssi kuvaa ajan kiertokulkua. Metalli. Intia. Kuva: Rauno Träskelin.
Hindujumala Šivan tanssi kuvaa ajan kiertokulkua. Maailman luomista symboloi ylemmän oikean käden pitelemän rummun ääni, ylläpitämistä alemman oikean käden pelkoa torjuva ele, ja tuhoutumista ylemmän vasemman käden maailmanlopun tuli. Oikea jalka polkee materiaan ja olemassaoloon tarraavaa demonia, ja kohotettu vasen jalka avaa harhan verhon vapauttaen mielen tietämättömyyden ja materian kahleista. Alempi vasen käsi jäljittelee norsun kärsää ja osoittaa pelastuksen suunnan. Metalli. Intia. Kuva: Rauno Träskelin.

Kristikunnan piirissä on odotettu Jeesuksen, Messiaan, uutta tulemista maan päälle aina kristinuskon syntyajoista. Nykyisin asiaa korostavat etenkin herätysliikkeet. Porvoo, Suomi. Kuva: Seppo JJ Sirkka/EASTPRESS.

Kristikunnan piirissä on odotettu Jeesuksen, Messiaan, uutta tulemista maan päälle aina kristinuskon syntyajoista. Nykyisin asiaa korostavat etenkin herätysliikkeet. Porvoo, Suomi. Kuva: Seppo JJ Sirkka/EASTPRESS.
Ortodoksiseen kirkkovuoteen perustuva kalenterisauva vuodelta 1870. Vuoden jokaiselle päivälle on veistetty lovi, ja kirkolliset juhlapäivät on merkitty erilaisilla tunnuksilla. Puu. Itä-Karjala, Venäjä. Kuva: Rauno Träskelin.
Ortodoksiseen kirkkovuoteen perustuva kalenterisauva vuodelta 1870. Vuoden jokaiselle päivälle on veistetty lovi, ja kirkolliset juhlapäivät on merkitty erilaisilla tunnuksilla. Puu. Itä-Karjala, Venäjä. Kuva: Rauno Träskelin.