Uskontojen maailma







uskonto ja yhteiskunta

Uskonto ja maallinen valta ovat usein kytkeytyneet toisiinsa. Ilmiöllä on pitkät juuret: buddhalaisuus sai intialaisessa Maurya-valtakunnassa merkittävän aseman 300-luvulla eaa. keisari Aśokan kääntymisen myötä, kungfutselaisuus otettiin ennen ajanlaskun alkua yhdistyneen Kiinan viralliseksi opiksi, ja Japanissa buddhalaisuus ja shintolaisuus ovat vuorotelleet virallisena uskontona. Vuonna 1948 perustettu Israel on laissa määritelty juutalaiseksi valtioksi ja asukkaista lähes 80 % on juutalaisia. Suomessa valtionkirkon asemassa ovat evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko, jotka suorittavat monia yhteiskunnallisia tehtäviä, kuten vihkiminen, hautaustoimi ja väestökirjanpidon tehtävät.

Vielä vankempi asema uskonnolla on teokraattisissa valtioissa, joissa suurin päätösvalta on uskonnollisilla instituutioilla tai papistolla (teokratia: kreik. theos, ’jumala’, kratos, ’voima’ ). Vatikaanivaltion johtaja on katolisen kirkon päämies paavi, jota pidetään Kristuksen sijaisena maan päällä. Hänellä on suuri vaikutusvalta myös muualla katolisessa maailmassa esimerkiksi avioeroon, ehkäisyyn ja aborttiin liittyvissä yhteiskuntaeettisissä kysymyksissä. Vatikaanin lisäksi mm. Iranin islamilainen tasavalta on teokraattinen valtio, jossa korkein uskonnollinen johtaja on samalla tärkein valtionpäämies, ja maassa noudatetaan tiukkaa islamilaisen lain tulkintaa. Päinvastainen esimerkki on Neuvostoliitto (1922–1991), jossa uskonto pyrittiin juurimaan yhteiskunnasta kokonaan.

Intia on perustuslain mukaan maallinen valtio. Silti uskonnolliseen hierarkiaan perustuva kastilaitos vaikuttaa monilla yhteiskunnan alueilla, vaikka se on virallisesti lakkautettu. Kastilaitos perustuu käsitykseen kastien rituaalisen puhtauden suhteellisesta määrästä, ja ylimpänä on ollut perinteinen pappiskasti eli brahmaanit, alimpana epäpuhtaina pidetyt kastittomat. Käytännössä ylempien kastiryhmien etuoikeutettu asema on pysynyt vankkana, ja alimpiin ryhmiin kuuluvien asemaa ja oikeuksia on pyritty parantamaan lainsäädännöllä.

Muuttuva maailma on tuonut myös yhä monikulttuurisemmaksi muuttuvassa Euroopassa eteen uusia haasteita. On esimerkiksi keskusteltu uskonnollisten tunnusten käyttämisestä valtion kouluissa: kuuluuko islamilaisen päähuivin käyttäminen uskonnonvapauteen? Miten koulujen uskonnonopetus järjestetään? Voiko suomalaisissa kouluissa järjestää tunnustuksellisia aamunavauksia tai kuuluvatko Suvivirsi  ja jouluevankeliumi tämän päivän kouluun? 


Ortodoksinen kirkko siunaa ensimmäiseen maailmansotaan lähteviä Vetškanovon mordvalaiskylässä. 1914, Venäjä. Kuva: A. O. Väisänen.
Ortodoksinen kirkko siunaa ensimmäiseen maailmansotaan lähteviä Vetškanovon mordvalaiskylässä. 1914, Venäjä. Kuva: A. O. Väisänen.

Helsinki03 aHelsingin horisontissa erottuvat mm. luterilaiset Johanneksenkirkko ja Helsingin tuomiokirkko sekä oikealla ortodoksinen Uspenskin katedraali. Suomi. Kuva: Outi Mansikkamäki.
Helsingin horisontissa erottuvat mm. luterilaiset Johanneksenkirkko ja Helsingin tuomiokirkko sekä oikealla ortodoksinen Uspenskin katedraali. Suomi. Kuva: Outi Mansikkamäki.

Moskeijat kuuluvat modernisoituvan Istanbulin maisemaan. Turkki. Kuva: Bill Holsten.
Moskeijat kuuluvat modernisoituvan Istanbulin maisemaan. Turkki. Kuva: Bill Holsten.